Melody's Echo Chamber - I Follow You

Ooh aah ihanaa, sanoo Antti.

Yksi sympaattisimmista hetkistä viime perjantaina Monsters of Popissa oli, kun fiilistelin ihan kybällä Holy Esquen särökitaratykistystä, fiilisteltyäni aikaisemmin illalla ihan kybällä Pimeyttä, Keviniä ja I Was a Teenage Satan Worshipperiä. Soundin toimitussihteeri Meriläisen Mikko löi minua olalle ja huusi desibelivyöryn yli korvaani: "Jäbä tykkää kaikesta!"

Eihän se nyt ihan niin mene, mutta jos on kouluttanut itselleen kyvyn pitää muun muassa hevistä, classic rockista, punkista, hc:sta, progesta, 60-luvusta, alternativesta, indiestä, elektronisesta musiikista, kokeellisesta ääniin pohjautuvasta taiteilusta ja osin valtavirrassa operoivasta päivän popmusiikista, onhan tässä niin sanotusti aika moneen suuntaan portit auki.

Oskari Onninen hehkutti Melody's Echo Chamberia Facebookissa, vähän niin kuin vastavoimana pettymykseksi osoittautuneelle (hänen mielestään, ei minun) Beach Housen Bloomille. Odotin päivän ja päätin kuunnella yhtyeen debyyttialbumin Melody's Echo Chamber. Ei siinä tarvittu kuin levyn ensimmäinen biisi I Follow You.

Eiks oo parempi pitää melkein kaikesta kuin ei melkein mistään?